Synnytykseen valmistautuminen
Mar 01, 2020
“Ei synnytykseen kannata sen kummemmin valmistautua, kyllä ne kätilöt siellä sairaalassa osaavat sitten neuvoa..” On toivottavasti monelle jo historiaan jäänyt toteamus. Harva varmasti lähtisi maratoonillekaan ilman mitään ennakko-valmistautumista tai harjoittelua, pistäen voimansa vain kannustusjoukkojen varaan. Oikeastaan synnytykseen valmistautuminen voi alkaa hyvin jo ennen raskautta, ja ideaalisti näin olisikin. Raskaus ja synnytys kun eivät ole erillisiä tapahtumia naisen muusta elämästä, vaan jatkumoa toisilleen, ja niihin vaikuttavat mm. kulttuurista tulevat viestit, omat alitajuiset uskomukset sekä oma henkinen, emotionaalinen & fyysinen olotila. Synnytys on naisen elämässä toinen vereen liittyvä siirtymäriitti, kuukautisten alkamisen jälkeen, ja näin ollen myös oma suhtautuminen ja suhde kuukautisvereen sekä sen luonnollisuuteen voi heijastua jollain tavalla myös synnytykseen. Sanotaankin, että me synnytämme niinkuin elämme. Jos toiveena on luonnollinen ja rento synnytys, kannattaa näitä taitoja harjoitella jo raskausaikana.
Synnytykseen kannattaakin valmistautua niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla, ja se kannattaa aloittaa jo ajoissa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan! Synnytys on yksi elämän suurimpia kokemuksia (niin äidille kuin vauvallekin), joten valmistautuminen kannattaa. Valmistautuminen ei tarkoita, että synnytys menisi “kontrolloidusti oman tahdon mukaan” vaan päinvastoin, valmistautumalla voimme kenties helpommin antautua synnytykselle sen kaikkine käänteineen. Nykyään on jo paljon tarjontaa erilaisista (yksityisistä) synnytysvalmennuksista, ja lämpimästi suosittelen käymään raskausaikana jonkin synnytysvalmennuksen, joka itseä eniten kutsuu. Tapahtuipa synnytys sitten kotona tai sairaalassa, niin hyvä valmistautuminen luo pohjaa aktiiviselle synnytykselle, jossa voit tehdä itse päätöksesi synnytykseesi liittyen, tietoon pohjautuen.
Koen, että yksi tärkeimmistä asioista synnytykseen valmistautumisessa on sisäänpäin kääntyminen, oman itsensä äärelle pysähtyminen. Tämän voi aloittaa jo ennen toivottua raskauttakin, tutkimalla omia uskomuksia ja ajatuksia synnytyksestä. Liittyykö synnyttämiseen pelkoja, epävarmuutta, haitallisia uskomuksia? Kuuntelemalla mieleen nousevia asioita, ovatko ne kenties peräisin elokuvien synnytyksistä, oman lähipiirin tarinoista tai muualta? Minkälaisia mielikuvia synnyttämiseen liittyy? Raskausaikana varmasti lähes jokainen nainen käy läpi jonkinlaisia pelkoja ja ne kuuluvat osana tätä suurta kasvumatkaa kohti äitiyttä – ja uutta elämänvaihetta. On kuitenkin eri asia antaa pelkojen hallita elämää kuin kohdata ne luoden samalla tilaa luottamukselle ja rakkaudelle. Mielellämme ja alitajunnallamme on valtava voima, joka kannattaa valjastaa edukseen. Jokaista nousevaa pelkoa kohti voi luoda vastaavan positiivisen affirmaation. (Esim pelkona ettei synnytys etene – affirmaatio “avaudun omassa tahdissani, luotan kehoni synnytysvoimaan.”) Itsemme äärelle pysähtyminen on myös samalla vauvan kanssa kommunikointia. Luomalla tilaa kuunnella sisäisiä viestejä voimme myös alkaa tunnistaa, mikä pelko kumpuaa oikeasta ‘vaarasta’ ja mitkä pelot ovat ns. “turhia pelkoja”, jotka tulevat kenties ympäristöstämme tai uskomuksista. Pelkojen kohtaaminen raskausaikana onkin tärkeää, etteivät ne nouse alitajunnasta esteeksi synnytyksessä. Tähän auttaa myös tiedon hakeminen ja esimerkiksi doulan kanssa voi jutella mieltä askarruttavista asioista ja saada niihin vastauksia.
Synnytys-Unelma-kartan luominen on yksi tapa visioida omaa synnytystä ja pysähtyä omien toiveiden äärelle. Missä haluan synnyttää? Keiden haluan olevan läsnä synnytyksessäni? Minkälainen tunnelma ympäröi minua synnytyksessä? Mistä voin ammentaa voimaa synnytysaaltojen keskellä? Pienetkin yksityiskohdat voi merkitä karttaan ja antaa visioiden kuljettaa sinne parhaaseen mahdolliseen. Tämän lisäksi suosittelen lämpimästi myös synnytys-valmennukseen osallistumista, jossa harjoitellaan kehollisen rentoutumisen taitoja käytännössä. Rento mieli ja rento keho tukevat synnytyksen luonnollista edistymistä ja auttavat vaipumaan ‘synnytys-transsiin’, jossa keho voi synnyttää luottaen ja antautuen.
Synnytykseen liitetään usein vahvasti “kipu”, mutta näin ei tarvitse olla. Jumala ei ole tarkoittanut synnytystä kivuliaaksi kokemukseksi. Suurin osa synnytyskivusta johtuukin pelosta, jännittyneestä kehosta tai ympäristöstä, jossa nainen ei kykene rentoutumaan. Toki synnytys on intensiivistä ja sisältää suuria tuntemuksia, kohtulihaksen tehdessä suuren työn. Kivun sijaan puhuisin kuitenkin ‘synnytysaalloista’, sillä sanoilla on myös merkitystä siinä, miten koemme ja suhtaudumme tuntemuksiin. Myös voimaannuttavien (koti)synnytys-videoiden tai esimerkiksi eläin-synnytysten katsominen voi auttaa kohtaamaan synnytys luonnollisena ja lempeänä tapahtumana.
Jos valitset synnyttää sairaalassa, niin suosittelen lisäksi kirjoittamaan ‘SynnytysTahto’-listan, johon kirjaat ylös kaikki toivomasi/tahtomasi asiat synnytykseesi liittyen. Tämän voi toki tehdä myös kotisynnytystä suunnitellessa, mutta silloin tiedät jo ketkä tulevat olemaan läsnä synnytyksessäsi ja voit keskustella näistä asioista etukäteen, toisin kuin sairaalasynnytyksissä. Tahtolistaan voit kirjata mm. mikäli toivot lääkkeetöntä synnytystä ja siinä tukemista, haluatko välttää tarpeettomia (sisä)tutkimuksia, missä asennoissa haluaisit ponnistaa, napanuoran myöhäistetty katkaisu, vauva rinnallesi heti synnyttyään… Lista ojennetaan sairaalaan tultuasi kätilöillesi, jotta he tietävät tahtosi ja valmistautumisesi synnytykseesi.
Synnytyksen fysiologiaan kannattaa myös tutustua etukäteen. Kun tietää mitä kehossa tapahtuu, on helpompi heittäytyä aaltojen vietäväksi. Synnytyshormoonien tukeminen on myös tärkeää synnytyksen etenemisen kannalta. Synnytyksen alkaessa keho tuottaa omaa oksitosiinia, ‘rakkaushormoonia’, joka pitää synnytyksen käynnissä sekä toimii myös kehon luonnollisena kivunlievittäjänä. Etenkin avautumisvaiheessa oksitosiini ja endorfiini ovat tärkeässä roolissa. Oksitosiinia erittyy kun tunnemme olevamme turvassa, pehmeässä valaistuksessa, lempeässä ja rakkaudellisessa ilmapiirissä. Vaikka synnytys on nykypäivänä suurimmaksi osaksi viety kliiniseen sairaalaympäristöön, on se kuitenkin syvästi yhteydessä naisen seksuaalisuuteen ja siinä vaikuttavat samat hormoonit kuin esimerkiksi rakastelun aikana. Synnyttäessä olemme täysin biologisen, “eläimellisen” puolemme varassa ja reagoimme vaistonvaraisesti ympäristöömme. Adrenaliinia, eli ‘stressihormonia’ toivomme vasta ponnistusvaiheessa, muuten se voi häiritä synnytyksen etenemistä. Kuten eläin luonnossa pysäyttää synnytyksensä vaaran uhatessa, saattaa ihmisenkin synnytys pysähtyä esimerkiksi vieraaseen paikkaan siirryttäessä tai synnyttäjän kokiessa jonkin asian uhkaavana, edes alitajuisella tasolla. Hormoonien merkitystä ja niiden tukemista synnytyksessä kannattaa käydä myös tukihenkilön kanssa läpi ennen h-hetkeä, jotta hän tietää miten voi tukea synnyttäjän omaa oksitosiinin tuotantoa. Hieronta, silitykset, halailu, kannustavat sanat ja rakkaudellinen läsnäolo ovat muutamia keinoja tähän.
Entäs se fyysinen valmistautuminen? Asentojen merkityksestä raskausaikana puhutaan jo paljon. Vauvan asentoon kohdussa voi vaikuttaa paljon raskausajan asennoilla ja liikkeillä. Spinning babies, etunojat, tuolin vaihtaminen jumppapalloon, raskausjoogat, kävelylenkit ja tanssiminen! Kyykkyjä unohtamatta. Pystyasennoilla voi auttaa vauvaa optimaaliseen asentoon kohdussa, kun taas sohvalla takakenossa makoilu voi altistaa virhetarjonnalle, joka taas voi vaikuttaa synnytykseen ja sen etenemiseen. Jos kuitenkin joudut olemaan vuodelevossa enemmän kuin haluaisit (kuten itse olin sairastelun takia toisessa raskaudessani) älä ota siitä paineita. Liikkuminen on toki hyväksi niin keholle kuin mielelle, mutta itselleen saa olla myös armollinen. Tee sen mitä pystyt. Yksi, mistä en raskausaikanani kuitenkaan tinkisi on vyöhyketerapia-hoidot! Olen molemmissa raskauksissani käynyt ensimmäisen kolmanneksen jälkeen säännöllisesti vyöhyketerapiassa ja voin suositella tätä lämpimästi ihan jokaiselle. Sen lisäksi, että hoito on taivaallisen rentouttavaa, auttaa se avaamaan kehon jännityksiä sekä hoitaa samalla myös vauvaa. Vyöhyketerapialla voidaan hoitaa myös erilaisia raskausajan vaivoja ja ylipäätään hoidettu keho avautuu ja rentoutuu helpommin myös synnytyksessä. Myös ravinnolla on merkitystä raskauteen ja synnytykseen. Riittävä ravinteiden, vitamiinien ja hivenaineiden saanti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sekä äidin että vauvan hyvinvointiin. Itse olen sallinut myös herkuttelun raskausaikana, tasapainoa kunnioittaen. Vauvamasun hierominen on myös ihana iltarutiini vaikkapa yhdessä kumppanin kanssa.
<3
Lukuvinkkejä:
Sacred Birthing – Sunni Karll
Sacred Pregnancy- Anni Daulter
Pam England – Birthing from within
Ina May Gaskinin kaikki kirjat
Down to Earth Birth book – Jenny Blyth
Orgasmic birth – Davis & Pascali-Bonaro
Ten Moons – Jane Hardwicke-Collings
Raskaus, synnytys, äitiys – Malla Rautaparta
Hyvä Syntymä – Minna Haataja
Liity sisäpiiriin!
Tilaa Juuri Maman uutiskirje ja pysyt kuulolla uusimmista kursseista ja kirjoituksista.